Aaaargh. Mä en vaan tajua kuinka vaikea mun on löytää sitä motivaatiota syödä terveellisesti! Jättää ne herkut hetkeksi ja sen jälkeen pitää vain se yksi herkkupäivä viikossa. Olen kyllä ylpeä itestäni, että tällä viikolla en ole (vielä) sortunut mihinkään. Mutta silti. Mieli tekisi ihan älyttömästi. Kattoa joku leffa ja mässäillä siinä samalla jotain karkkia tai sipsiä tai jotain!

Mä haluan saada itseni nyt hyvään kuntoon. Mä haluan löytää taas sen motivaation liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota kohtaan. Mä haluan saada itseni siihen kuntoon, mitä olin vajaa kaksi vuotta sitten. Ja siihen mä tulen vielä pääsemään. Sen voin luvata. niin itselleni, kuin muillekin. Mä tiedän voivani sillon paljon paremmin. Musta tuntui paremmalta. Mun itseluottamus oli korkeammalla. Mä tiesin näyttäväni hyvinvoivalta. En ymmärrä, mikä siinä meni sitten vikaan, että se elämäntapa jäi. Kai se oli se yksi lyhyen aikaa kestänyt suhde, joka vei mun voimat. Nyt mä olen onnellisempi kuin ikinä. En vaihtaisi rakastani mihinkään. Ja mä arvostan sitä, että hän kunnioittaa mua ja on mun tukena aina. Niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Hän on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut.